Välähdyksiä luupään sisällä

Esinaama - Preface
Pitkään ja hartaasti odotettu pieni tauko oravanpyörästä alkoi 13. päivä perjantaina. Viheltelin laivan kannella, rikoin peilejä, juoksutin mustaa kissaa tien yli ja kävelin tikkaiden alta ihan vain piruillakseni tälle ihmisten taikauskolle.
Perjantai 13. päivä vaihtui lauantaiksi Vanajaniemen rantakalliolla - yllä veden, päällä kiven. Pystytimme Katrin kanssa teltan siihen ainoaan tasaiseen kohtaan. Voisi sanoa, että  [...]

Istun taas tarkoituksella omassa yksinäisyydessäni. Viereisestä pöydästä löytyisi juttuseuraa. Naapuripöydän toisiinsa ilmiselvän syvästi rakastunut pari pelaa korttia keskenään. Luen kirjaani. Pamela on juuri kohdannut Frank Zappan. Hymyilen itsekseni. Kuinka joku onkin keksinyt tyttärelleen niin hauskan nimen. Frank ja Gail ovat kasteessa antaneet tyttärelleen nimeksi Moon Unit.
Olen nenä kiinni kirjassani, mutta näen silti kaiken mitä ympärilläni [...]

Mies katselee käsissään olevaa suurta epätasaista kerää.
Sen löyhiä kerroksia ruman mustaa takkuista lankaa.
Langanpäätä ei näy sillä se häviää tulevaisuuden hämärään.
Mies kiertää lankaa molempien kämmentensä ympärille ja vetää.
Syvälle ihoon ja lihasten lävitse pureutuen se antaa viimein periksi.
Vertavuotavin käsin mies purkaa löyhiä kerroksia kerästään.
Aina sinne saakka, jossa tulee näkyviin värikästä ja tiiviisti kerittyä.
Omaan vereensä tahrien hän kerii [...]

Se on karaistunut ottamaan vastaan mereltä yhä uudelleen saapuvan myrskyn.
Syviä uurteita on ajan loputon kierto väkivalloin sen pintaan jättänyt.
Aika on myös jo hionut terävät särmät vanhimmista arvista pois.
Mutta ei niitä jotka ovat pinnan alla.
Syvällä.
Niin syvällä.
Kerran se oli kaunis, avoin ja satamansa suojaisa.
Nyt enää pelkkä raunioitunut muisto menneestä.
Kasoittain hylkytavaraa ja jäätynyttä veristä tuhkaa.
Jonka hiljalleen satava lumi [...]

Kaksi ratasta ja ketju. Välitys valittuna sopivasti oman kunnon ja mieltymysten mukaan. Oikeasti tämä yksivaihteinen on monilovinen automaatti. Vaihteita siitä löytyy kunkin ihmisen kohdalta yksilöllisesti. Oma “laatikkoni” lienee jotakin seuraavan kaltaista:
- Kevyesti rullaillen
- Nautiskellen
- Hitaasti maisemia ihaillen
- Kiireettä
- Reippaasti
- Vaihtelevasti
- Kovaa
- Täysillä!
- Naama irvessä
- Otsasuonet hajomispisteessä
- Tappavalla tahdilla
- Äärirajoille menevänä rääkkinä

Kyyneleet valuvat pitkin kauniita poskipäitä.
Onnenko vai pelon kyyneleitä hän vuodattaa?
Hän itkee sitä, mikä hänen vallassaan ei ole.
Pelästyneenä omista vahvoista tunteistaan.
Etsin aina yhteyttä omaan yksityiseen jumalaani.
Ja vaikka hän on kaikkialla läsnä, en löytänyt.
Siroa vihreäsilmää, itseään kaikkeutta etsin.
Hän lähetti poulleni jotakin muuta.
Varovasti kumpainenkin meistä asettelee perustusta.
Rakentaen sitä luottamuksesta ja kunnioituksesta.
Rakkaudesta, välittämisestä ja läheisyydestä.
Arasti mutta niin määrätietoisin ottein.
Kiireettä [...]

Vastaleikatun yllättävän tasaiseksi muotoutuneen nurmikon tuoksu.
Kaksi kinastelevaa jalkapalloa pelaavaa pellavapäätä.
Polvet ja jalkapohjat vihreinä he nauraen pihalla temmeltävät.
Katselen noita kahta ja mietin elämää ja tätä kaikkea.
Olemme jälleen pudonneet sinne omaan maailmaamme.
Siellä ei enää tarvitsisi olla, sillä pojat ovat jo isoja ja fiksuja.
Haluaisin niin kovasti jakaa tämän kaiken toisen aikuisen kanssa.
Osan matkasta ovat nämä koltiaiset aikuisen rinnallani [...]

Iltapäivän aurinko taittuu vehnänvaaleista, hieman kuparin sävyisistä hiuksista.
Kauniit vihreät silmät heijastavat takaisin oman kuvajaiseni.
Hieman ujosti, silti niin ilkikurisesti ja raikkaalla tavalla minulle hymyillen.
Häijyksi hän itseään toisinaan väittää ja silmät sen myös vahvistaa.
Itse näen vain yhden vahvan ja väkevän suojamuurin monien pienempien joukossa.
Häijyyteen vastataan häijyydellä, vaan miten vastataan hyväntahtoisuuteen?
Uteliaina kaksi elämän kovin käsin kohtelemaa sielua toisiaan [...]

Spontaanit ratkaisut on aina parhaita. Ainakin mitä tulee minuun itseeni. Täysin tunteella, etukäteen sen kummemmin seurauksia ajattelematta. Vastuutonta tietysti joissain tapauksissa, muttei silloin kun asia koskee vain minua itseäni. Asiasta oli aiemmin puhetta kyllä Turun suuntaan neiti T:n kanssa. Koskien lähinnä yöpymistä.
Yksi viesti, 2 soittoa ja loppuviesti. Sitten olinkin jo käynyt R-kioskilta hakemassa aiemmin varaamani [...]

Kun katson sinua, lävitseni kulkee puistatus. Olet yhtä ruma kuin vasemman jalan saapas.
Silmiesi sameus tuo mieleeni Vanajaveden tulvakorkeuden aikaan keväällä.
Takkuiset hiuksesi muistuttaa minua lapsuudesta. Niistä lukemattomista pillalle vanuneista villalapasista.
Ulkomuotosi tuo elävästi mieleeni arkistofilmit 1970-luvulta. Nuo DDR:n ihanaiset urheilijattaret…
Pahapäisyytesi saisi itsensä vanhan vihtahousunkin kavahtamaan.
Kun katson sinuun, ymmärrän miksi ihmiset eroaa, tappelee ja tappaa toisiaan.
Silti olet jollain [...]