Miettimisen aihetta

Kopein katsein sinä lähdet ylittämään katua vaikka minä odotan tolppaan nojaten.
Auto ehtii jarruttaa vain hetken ennenkuin törmää sinuun.
Lennät kuin räsynukke ja lyöt pääsi asfalttiin.
Huutosi on tuskainen ja yskit verta.
En näe sinua, en kuule sinua.
Jätän noudattamatta kansalaisvelvollisuuteni.
Muutun vain sokeaksi ja välinpitämättömäksi.
En näe enkä kuule kuinka vaikeroiden hiljalleen tukehdut omaan vereesi.
Miksi?
Ethän sinäkään noudattanut sitä kaikkein yksinkertaisinta sääntöä?
Sinulla [...]

Mitä ikinä minusta haluat, et taida saada kuitenkaan

Hymyni saa jotakin aikaan vatsanpohjassasi.
Samalla varoitan sinua ja tartutan kavalan sairauden.
Ennenpitkää kyllä huomaat, kuinka se jäytää sisintäsi.
Varoitan sinua uudelleen kohteliaasti hymyillen.
Uskot minua vasta sitten kun sinuun todella sattuu.
Näet myös silmistäni, kuinka se minuun sattuu.
Mitä enemmän minua haluat, sitä enemmän sinua pakenen.
Pystyn tuottamaan sinulle suunnatonta nautintoa.
Mutta onko se sen kaiken sitä seuraavan kivun arvoista?
Minua ei voi [...]

Unimaailma - Hulluuden elokuvateatteri

Juoksen henkeni kaupalla luotien ropistessa puihin ympärilläni. Viimein yksi niistä kohtaa minut. Lapaluun alle osuessaan se kulkee lävitseni roiskauttaen kudosta ja verta koivun rungolle. Tunnen viiltävän kivun, joka muuttuu lämpimäksi turtumukseksi. Käteni valahtaa hervottomaksi. Puristan haavaa toimivalla kädelläni. Jatkan juoksuani tuskasta ja kauhusta itkien. Pääsen tällä kertaa pakoon ja samassa herään.
Juon korkeasta vehnäolutlasista vettä, mietin [...]

Tarinoita elävästä elämästä - Osa XIV

Vastaleikatun yllättävän tasaiseksi muotoutuneen nurmikon tuoksu.
Kaksi kinastelevaa jalkapalloa pelaavaa pellavapäätä.
Polvet ja jalkapohjat vihreinä he nauraen pihalla temmeltävät.
Katselen noita kahta ja mietin elämää ja tätä kaikkea.
Olemme jälleen pudonneet sinne omaan maailmaamme.
Siellä ei enää tarvitsisi olla, sillä pojat ovat jo isoja ja fiksuja.
Haluaisin niin kovasti jakaa tämän kaiken toisen aikuisen kanssa.
Osan matkasta ovat nämä koltiaiset aikuisen rinnallani [...]

Initializing reactor startup sequence

Mielipahan matalapaineen kylmä rintama on mennyt.
Nopeasti se liikkui ja sai paljon tuhoa aikaan.
Ilma sen jälkeen on nyt kirkas, selkeä ja raikas.
Kaikki kasvaa uudelleen. Entistä vahvempana.
En palaa jälkiäni nytkään taaksepäin.
Voin ihan hyvin pysähtyä hetkeksi.
Odottaa hetkisen ja jatkaa sitten taas.
Kunnes toiset ovat saavuttaneet.
Pelaan pelini tästä lähtien muilta salassa.
Kesä on osaltani vasta edessäpäin.
Pieni ripaus itsekkyyttä ja vähän sisua.
Hyvä [...]

Terve ja kiitos kaloista - part II

Mielipahan matalapaine saapuu raastavine tuulineen.
Terävä kylmä rintama tekee selvää orastavasta kauneudesta.
Juurineen repii sen onnellisuuden metsän.
Pirstaa tunteet sikin sokin toistensa lomaan kaataen.
Kahdesti olen naiselta saanut sen maagisen viestin: “Mä olen tosi pahoillani, mutta”
Kahdesti myös olen toisen miehen takia pois väistänyt.
Kaikilla neljällä kerralla olen asian etukäteen vaistonnut.
Hyvyys ja epäitsekkyys minussa kuoli viime yönä.
Viidettä kertaa ei enää tule. [...]

Simple Man Confession

Olen ajamassa kohti Poltinahon yläastetta eli nykyään ilmeisesti Ahveniston koulua. Yhtäkkiä alkaa tuntua ajaessa outoa jumpsutusta. Ensinnä tulee vahvasti muisto kesältä 1994. Istun Zil-maastokuorma-auton kyydissä matkalla jonnekkin ja kroppaan välittyy sama jumps-jumps-jumps. Pysähdyn ja totean takarenkaan teräsvyön katkenneen useasta kohtaa. Jatkan vittuuntuneena matkaa, sillä edessä on uuden ulkokumin osto.
Sählyssä kaikkeni antaneena ja jalat hellänä pyöräilen [...]

Valonpilkahduksia risukasassa

Nyt se on onneksi ohi. Maanantaista lähtien olen ravannut Espoossa Tapiolassa ProTrainit Oy:n järjestämässä SCCM-koulutuksessa. Toivon hartaasti, että saataisiin se mahdollisimman äkkiä IT-ympäristöömme käyttöön. On jännällä tavalla hauska huomata itsestään asioita, jotka ovat oikeastaan aika hyviä. Sitä ei mielellään paukttele henkseleitään missään asiassa vaan elää ja on nöyrästi. Havaitsin taas, kuinka nopeasti pystyn omaksumaan käytännössä [...]

Aaltojen äärellä.

Olen onnellinen, mutten pätkääkään itselleni. Olen onnellinen ainoastaan muiden tähden.
Kun olen seurassa, olen lopulta yksin ja kun olen yksin kaipaan taas muiden seuraa.
Mikään ei ole hyvin ja kaikki vaan vituttaa. Toisaalta kaikki on ihan hyvin.
Nauran ja hymyilen, mutta silti osa sielustani on ikuisessa sateessa.
Mikään ei tunnu miltään. Samaan aikaan kuitenkin tunnen jokaisella solullani.
En kaipaa ketään [...]

“maanisdepressiivisen” elämänohje

Kun tunnen suurta riemua ja kaikki tuntuu onnistuvan ihan leikiten.
Mikään huoli ei paina mieltä ja naamani loistaa vain aurinkoista virnettä.
Muistan että aalto korjaa itseään alaspäin.
Kun mikään ei yksinkertaisesti onnistu ja muistelen vain pahoja asioita.
Elämä muuttuu tyhjäksi ja yhdentekeväksi. Väliin toivoisin, että saisi nukkua vain pois.
Muistan että aalto korjaa itseään myös ylöspäin.
Siinä välillä matkalla ylös tai [...]