Meinasin taas jäädä terpparin pihasta yltiöpäisesti pyörätien päälle ajavan papan hienon uuden katumaasturin alle. Toisaalta harmittaa ettei tarakka ehtinyt viiltämään puskuriin naarmua.. Mutta ei siitä enempää.
Korviin rupesi pauhaamaan Aulangontien valoissa mieleenpainuva rumpujen ja kitaran yhdistelmä. Nappasin soittimen taskusta, kun biisiä oli ehtinyt kuulua varmaan 10sek. Lätkäsin sille heti sydäntä ja tungin soittimen taskuuni. Nyt kotona [...]
|
||||||
|
Olen kuin hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissään. Surullista mutta totta. Jalkojani palelee, mutta ei kauaa, sillä minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan. Taivas palaa kuoliaaksi ja pimeys säilyy. Mutta ethän tuolta pimeästä löydä vastausta. Menneisyyden haamut saavat perhoset tanssimaan minulle. Tuijotan vain hiljaista seinää. |
||||||
|
Copyright © 2010 Välähdyksiä luupään sisällä - All Rights Reserved |
||||||